Vieraita

Ensimmäiset suomalaiset, vaihtareiden lisäksi, ketä olemme tavanneet saapuivat lentokoneella tänne Vancouveriin viime viikon lauantaina iltapäivällä - Perttu ja Mervi siis. Väsymyksestä huolimatta saimme kahvin voimalla käytyä katsastamassa Harbor Centren näköalat kaupungin yli 177 metristä. Paljon on hienompi Vancouver Harbour Centrestä kuin Seattle Space Needlestä (toim. huom.).

Harbour Centre ja näköalat pohjoiseen.

Omilla tahoillamme vietetyn yön jälkeen suuntasimme Pertun ja Mervin kanssa towneihin Gas- ja China. Suht nopean katsauksen jälkeen suuntasimme False Creekin rantaraitille, jota seurasimme, välillä siltoja ylittäen, Granvillen saarelle. Granvillella nautimme myöhäistä lounasta sillan alla sijaitsevalla ulkoterassilla auringon paistellessa. Saarelta suuntasimme vielä Vanier Parkiin, josta jatkoimme Burrardin sillan ylitse takaisin keskustaan ja vieraiden hotellille.

Mervi ja Perttu Chinatownin Dr. Sun Yat-Sen Parkissa

Maanantaina Nooran "viimeisten" luentojen jälkeen tutustutimme vieraat ihastuttavaan betonikampukseen, siellä asuviin suomalaisiin naapureihin, Miikaan ja Päiviin, ja oikeastikin ihan hienoon ja kauniiseen Burnaby Mountain Parkiin. Tästä kohti keskustaa, Hastings Streetille, jossa kevyt (lue: sairaan iso) pastapäivällinen italialaisessa ravintolassa. Tästä erkaannuimme taas omille teillemme, me kampukselle kolme kiloa pastaa mukanamme, ja Perttu ja Mervi takaisin hotellille.

Mitenkäs se nyt oli: "törpöt kampuksella"

Tiistaina oli vuorossa hyvää keliä koko päivän ajalle. Hyvä niin, koska vuokrasimme pyörät ja poljimme parikymmentä kilometriä Stanley Parkissa, Lions Gate-sillalla ja False Creekissä. Nelisen tuntia pyöräiltyämme suuntasimme hotellille ja syömään, jonka jälkeen (Starbucksin kautta ;)) General Motors Placeen, jossa Canucksit kohtasivat LA Kingsit. Sami Salokin oli kuntoutunut ja sai avauskentällisen ylivoimaisesti suurimmat aplodit. Go Sami Go! Peli päättyi, totuttuun tapaan, Canucksien voittoon :D. Tästä vielä jonotus Skytrainiin ja Pacific Central linja-autoasemalle, josta ostimme liput Whistleriin.

Keskustaa Stanley Parkista

Stanley Parkin muutama toteemi

Seawall @ Stanley Park

Sami "Sami" Salo - The Finnish McInnis

GM Place

Keskiviikkona heräsimme onneksemme vasta 4.45, söimme aamupalan ja otimme ensimmäisen linja-autovuoron kohti Pacific Central-asemaa, josta Whistlerin linkkimme starttasi puoli seitsemältä. Väsyneen matkan jälkeen hyppäsimme kiiturista Whistler Upper Villagen päätepysäkillä, josta pojat suuntasivat rinteisiin ja tytöt alueen kävelyreiteille. Monta mäkeä ja käveltyä kilometriä myöhemmin kohtasimme ravintolassa rinteen alla ja evästimme hyvällä ruokahalulla kohtalaista hiihtomuonaa after ski - hengessä. Bussi kohti Vancouveria lähti puoli seitsemältä kyydissään neljä hyvin väsynyttä ulkoilijaa. Vancouveriin saavuttuamme suuntasimme pikaisesti nukkumaan.

Blackcombin yläosista, huippu vasemmalla ja Whistler jossain oikealla

20 minuuttia myöhemmin alempana rinnettä

Kävimme tällä kertaa myös Whistlerillä, jolta tallennos yllä

Otos tyttöjen reitin varrelta

Kultaisia unia, sopii paluumatkaan ja seuraavaan yöhön..

Torstaina, Nooran syntymäpäivän johdosta, saimme kaikki nukkua hieman pidempään. Heti jalkauduttuamme kaupungille katsastimme Canucksien Authentix-myymälän, josta jotain tarttui mukaankin. Tämän jälkeen Noora opasti vieraita Metrotownin Metropoliksessa ja Jukka kävi naapurin Miikan kanssa varsin amerikkalaisessa autonäyttelyssä BC Placessa. Illalla menimme syömään pitemmällä kaavalla White Spot-nimiseen ravintolaan, jossa saimme erittäin maukasta ruokaa sopuhinnalla (heh heh..). Iltaa jatkettiin vielä viihtyisässä Yaletownin kaupunginosassa drinksuja maistellen, ulkotiloissa säteilylämmittimien hohkaessa.

White Spot ja Nooran synttärikemut

Ensimmäistä kertaa elämässämme kokeilimme perjantaina aamupäivällä brunssia. Tämä meille outo ruokahetki koettiin myös Yaletownissa, joka on Vancouverin nuorten rikkaiden (ja Nooran Forensic Psychology-kurssin professorin) suosimaa uutta asuinaluetta. Brunssilla erilaiset leipäversiot kohtasivat kahvin, appelsiinimehun, kuumat perunat ja Jukan kokiksen. Aterialta siirryimme viereisen korttelin gelato-paikkaan jälkkärille. Kuuluukohan brunssiin jälkiruoka..? Syöminkien jälkeen palasimme Pertun ja Mervin hotellille, josta he ottivat taksin kohti YVR:n lentokenttää ja Lufthansan paluulentoja.

Isäntäväki kiittää vieraita, mukava että kävitte!