Wednesday, April 25, 2007

Golden Gate, The Rock & Cable Cars

Greetings from sunny California!

Kun koulut on Vancouverissa käyty (ja töistä voi ottaa vaikka 4 viikkoa vapaata) voikin lähteä käymään vaikka San Franciscossa. Kuten osavaltion televisiomainoksessa Clint Eastwoodkin kysyy: "Do you feel lucky, do ya?" - kyllä melko onnekkaalta tuntui. Kaupunki oli ehkä vielä vähän enemmän San Francisco kuin mitä olimme toivoneet: täynnä tekemistä ja näkemistä, ystävällisiä ja omalaatuisia ihmisiä sekä aurinkoa siniseltä, pilvettömältä taivaalta. We really do feel lucky.

Lombard Streetin mutkat - "Crookedest Street in the world"

San Franciscohan on siis kuuluisa ainakin Alcatrazin vankilasaaresta, kaapelikärryistä, Golden Gatesta, 60-luvun hipeistä, mäkisyydestään, sumuisuudestaan ja suvaitsevaisuudestaan. Nämä kaikki tuli reissun aikana nähtyä ja koettua. Jalat kipeinä ja päänahka punoittaen kiersimme kaupunkia neljän päivän aikana minkä ehdimme ja silti aika tuntui aivan liian lyhyeltä.

Ensimmäisenä päivänä lentokentältä keskustaan päästyämme tutustuimme hotellikatumme Lombard Streetin hienoihin taloihin ja mutkaiseen osuuteen Russian Hillillä. Tästä jatkoimme alas Frisherman's Wharfin ravintoloiden, laitureiden ja turistikauppojen täyttämälle ranta-alueelle. Wharfista siis löytyy kuuluisa Pier 39, jolta löytyy iso kasa ravintoloita ja laitureilla letkottelevat äänekkäät merileijonat.


Jotkut makoilevat, toiset kinastelevat ja tönivät toisiaan mereen..

Vähän aikaa kesti ennen kuin tämä ravintola soitti kelloja.

Toiselle päivälle eli sunnuntaille olimme ennen lähtöämme varanneet kiertoajelun ympäri kaupunkia. Aloitimme ajelun Fisherman's Wharfista, josta suuntasimme kuuluisalle Golden Gatelle. Täällä saimme vähän aikaa nauttia maisemista ja ehkä ottaa kuvan tai kaksi. Matka jatkui vanhojen kasarmialueiden, eli Presidion lävitse Seal Rockille, josta nuo aiemmin mainitut merileijonat olivat kaikonneet Pier 39:n laitureille erään maanjäristyksen säikäyttäminä. Seal Rocksin vierestä löysimme Ocean Beachin pitkän hiekkarannan. Rannalta ajelimme vehreän Golden Gate Parkin lävitse Twin Peaks kukkuloille, joilta aukeni hulppeat näkymät koko kaupungin ylitse sekä myös San Franciscon lahdelle ja Oaklandiin. Näköalapaikalta bussimme kaarsi Castron sateenkaarilippujen (kaupungin gay-alue) lävitse lähemmäksi keskustaa, Alamo Squarelle, jonka laidalla seisovat Painted Ladies, eli kuuden victoriaaniseen tyyliin rakennetun talon rivistö. Näissä taloissa on kuvattu mm. Lastentarhan kyttä ja ainakin yhtä amerikkalaista komediasarjaa.. Kierros jatkui Chinatownin lävitse keskustaan, jonka historiasta kuljettajamme kertoi sujuvasanaisesti useita tarinoita. Samalla tuli nähtyä keskustan vieressä sijaitsevat ei-ihan-niin-houkuttelevat osat kaupungista. Kierros päättyi iltapäivällä takaisin Fisherman's Wharfiin auringon paistellessa edelleen täysin siniseltä taivaalta.

Golden Gate

Ocean Beachin piitkä hiekkaranta

Twin Peaks ja näkymä kaupunkiin

Usein postikorteihin tallennettu näkymä Alamo Squarelta

Kiertoajelun jälkeen otimme suunnan kohti Pier 39:ä ja Hard Rock Cafeta, jossa nautiskelimme lounasta "pakollisen" paitojen oston jälkeen musiikin pauhatessa taustalla. Lounaan jälkeen kävelimme rantaboulevardia pitkin lähemmäksi keskustaa ja otimme Cable Carin ylös California Streetin mäkeä Nob Hillille. Nob Hillillä kierreltyämme laskeuduimme katua alas vilkkaaseen Chinatowniin, jonka portilla oli käynnissä jonkin sortin mainoskuvaus liittyen National League Baseballin All Star-otteluun. Chinatownin katuja jonkun aikaa tallattuamme ja hedelmiä ostettuamme lähdimme palailemaan kohti omaa hotelliamme italialaisen kaupunginosan lävitse.


HRC

Chinatownin portti, lahjoitus Taiwanista

Intensiivinen Chinatown

California Streetin kaapelikärry

Kuvaus käynnissä

Maanantaina aamupäivällä kävelimme rantakatua pitkin laiturille numero 33, josta otimme lautan Alcatrazin vankilasaarelle. Saarella katsatimme ensimmäiseksi lyhyen videon saaren historiasta, jonka jälkeen vuorossa oli Cell House ja vajaan tunnin mittainen audiokierros siellä. Kierroksella kerrottiin Al Caponesta, pakoyrityksistä ja saaren historiasta.
Alcatrazilta palattuamme kipusimme Greenwich-portaat ylös Telegraph Hillille ja Coit Towerille, josta oli jälleen kerran upeat näkymät kaupungin ja lahden ylitse. Tämän jälkeen kävimme syömässä italialaisessa kaupunginosassa matkallamme kohti ydinkeskustan Union Squarea, jossa ihmisiä vilisi kieltämättä aivan riittämiin. Illan vietimme Fisherman's Wharfissa turistikauppoja kierrellen.


The Rock

Alcatrazin Broadway

Kiven sisässä

Lautalta

Coit Tower sisältä..

..ja ulkoa


Viimeisenä San Francisco-päivänä eli tiistaina otimme kyydin Golden Gate Parkiin, jossa nautiskelimme pienen piknikin Conservatory of Flowersin nurmikoilla. Aurinko lämmitti mukavasti niin, että loppujen lopuksi meiltä molemmilta paloi naama. Piknikin jälkeen vierailimme japanilaisessa teepuutarhassa ja Botanical Gardenissa. Puistosta kävelimme hippialue Haightin ja Buena Vista Parkin läpi Castroon, joka on - niin kuin edellä on jo mainittu - San Franciscon gay-ihmisten suosimaa ja asuttamaa aluetta vilkaan Market Streetin läheisyydessä. Castron symbolina toimii sateenkaarilippu. Syönnin jälkeen otimme ratikan Market Streetiä pitkin keskustaan Montgomery-asemalle, josta siirryimme paikallisjunalla lentokentälle odottelemaan paluulentoa Vancouveriin.


Conservatory of Flowers

Sateenkaaren värejä Castrossa

Mukava matka, ihastuttava kaupunki! =D


4 comments:

Anonymous said...

Morjens,
olipas kiva kattoa kuvia SFsta! Lisää sit kotona.
Kuukauden päästä sit nähään, olkaahan ihmisiks siihen asti ja muistakaa nauttia. Haleja!

Anonymous said...

Ou mään! Näyttää just sille että haluaa vierailla!! Teitä alkaa olla hirmu ikävä; älkää antako sen kuitenkaan häiritä vaan ottakaa kaikki ilo irti! Nähdään sitten kun nähdään... Myös haleja täältä <3 -Johanna

Anonymous said...

Moro!
Yhdyn edellisiin! Aivan vierailtavan näköisiä paikkoja. Oikein mukavaa loppuaikaa sinne, ja tosiaan kohtahan me jo nähdään! Näkemisiin! =)
Jutta

- Noora & Jukka - said...

Moro vaan kaikille!
Kiitoksia terveisistä, me täällä yritetään totuttautua Vancouverin vesisateeseen ja ei niin pastellin värisiin taloihin.

Pian nähdään!

-N&J-